Koska mielipiteilleni Suomen aluepolitiikasta esitetään kerta toisensa jälkeen samat vasta-argumentit, olen vaivojani säästääkseni koonnut niistä yleisimmät tähän alle vastauksineni.

1. Yritysten verotulot menevät tilastoissa pääkonttoripaikkakunnille. Tästä syystä kaupungit näyttävät tuottavan verotuloja enemmän kuin pitäisi.

Tämä ei ainakaan minun esittämissäni laskelmissa pidä paikkaansa. Laskiessani valtion tulonsiirtoja alueiden välillä olen käyttänyt Tilastokeskuksen tilastoa "Valtion tulot ja menot alueittain". Tässä tilastossa tulot ovat kohdistetut sinne, missä vastaava arvonlisä syntyy. Siis esimerkiksi UPM:n maksama yritysvero on jaettu pääasiassa paperitehdaspaikkakunnille niillä tuotetun arvonlisäyksen suhteessa.

2. Yritysten ja muiden instituutioiden pääkonttorit ovat sijoittuneet kaupunkeihin. Niitä ei olisi ilman tehtaita tai muuta tuottavaa toimintaa muualla maassa. Niinpä kaupungit elävät muun maan siivellä.

Olennaista on, että toiminnot ja työpaikat ovat siellä, missä yrityksillä ja muilla organisaatioilla on luontaiset edellytykset toimia. Tehtaiden ei yleensä kannata sijaita kaupunkien keskustoissa, mutta pääkonttoreiden nähtävästi kannattaa, koska niitä on siellä. Pääkonttorit tuottavat oman osuutensa lisäarvosta siinä missä tehdas, tukkuvarasto tai vähittäiskauppakin. Kaikkia tarvitaan, eikä voida väittää, että yksi osa elää toisen siivellä. Jonkin toimijan tukeminen yhteiskunnan varoista sen sijaan oikeuttaa tällaisen väittämän.

Yhteiskunnan varoja kannattaa käyttää tukemiseen silloin, kun se vaikuttaa taloudellisiin päätöksiin siten, että niistä syntyy suurempia kokonaistaloudellisia hyötyjä kuin ilman tukia tehdyistä päätöksistä syntyisi. Tällaisia hyötyjä kutsutaan ulkoishyödyiksi. Itse asiassa toimintojen kasautuminen aiheuttaa ulkoishyötyjä. Tästä syystä asutuksen keskittymistä pitäisi tukea. Suomessa tuetaan asutuksen hajautusta, mikä aiheuttaa ulkoishaittoja. Tämä on järjetöntä toimintaa.

Ja lopuksi. Tehdessäni tulonsiirtolaskelmiani (ks. ”Koko Suomen asuttaminen on kallista ja kyseenalaista”) oletin, että yhteiskuntarakenteen tiivistymisellä päästäisiin valtion tuloissa ja menoissa nykyisillä saaja-alueilla keskitasolle, siis Kymenlaakson tasolle, ei esimerkiksi pääkaupunkiseudun.

3. Valtion virastot ovat keskittyneet Helsinkiin. Eikö muu maa siis elätä Helsinkiä?

Helsingissä on paljon valtion virastoja, ja niiden työntekijät maksavat veronsa sinne. Valtion työtuloveron osalta tämä lisää valtion tuloja Helsingissä. Mutta toisaalta kaikki näiden laitosten kulut kasvattavat valtion menoja Helsingissä. Tästä syystä valtion virastot heikentävät Helsingin asemaa tulonsiirtolaskelmissa.

Valtion menot asukasta kohti pääkaupunkiseudulla ovatkin melkein yhtä suuret kuin Kainuussa ja Lapissa. Pääkaupunkiseudun tehokkuus näkyykin valtiontaloudessa sieltä kertyvinä korkeina verotuloina, jotka kertyvät elinkeinoelämää ja hyvätuloisia tai varakkaita yksityishenkilöitä verottamalla.

Sitä paitsi esim. Kuopiossa ja Rovaniemellä on enemmän valtion palkollisia suhteessa kaikkiin työllisiin kuin Helsingissä. 

4. Helsinki ei tarvitse keskusvirastoja. Eikö ne siis pitäisi tasapuolisuuden nimissä hajauttaa pitkin maata?

Helsinki ei tarvitse keskusvirastoja, mutta niiden tehokkaan toiminnan kannalta ne on järkevää keskittää johonkin. Tätä paikkaa nimitetään pääkaupungiksi. Virastoja ei kannata siirtää kauas niiden asiakkaista.

5. Teollisuuden valmistamat tärkeät vientituotteet valmistetaan pitkin Suomea. Jos kaikki keskitetään Etelä-Suomeen, niin Suomi ei menesty.

Suomi menestyy parhaiten, kun teollisuuden annetaan sijoittua sinne minne se parhaaksi näkee. Teollisuus ei tukia tarvitse, eikä sitä pidä tukea. En ole vaatinut yrityksiä, muita organisaatioita tai kansalaisia sijoittumaan pakolla mihinkään. Olen vaatinut aluetukien alentamista, ja väitän, että se johtaa keskittymiseen ja tehokkaampaan yhteiskuntarakenteeseen.

6. Mitä siitäkin tulisi, jos paperitehtaat ja pellot olisivat Helsingissä?

Ei mitään. Paperitehtaat ovat siellä, missä on puuta ym. jne. Pellot ovat maaseudulla. Vesivoimalat ovat siellä, missä on riittävän isoja jokia. Helsingin vesi otetaan sieltä, mistä sitä on kustannustehokkaasti saatavissa. Monet yritysten ja valtion keskushallinnon elimet ovat pääkaupungissa. Tätä asetelmaa ei pitäisi aluepolitiikalla sotkea.

Pääkaupunkiseudun ei tietenkään pidä, eikä se voi, olla omavarainen monenkaan asian osalta.

7. Loppujen lopuksi Suomen leveysasteilla ei kannattaisi asua ollenkaan jos kaikkea katsotaan pelkällä kustannusmatematiikalla.

Ei kannattaisikaan, eikä kenenkään ainakaan EU:n alueella ole pakko. Itse kuitenkin haluan asua Suomessa, mutta en pyydä muita maksamaan siitä.

8. Helsinki on perustettu tsaarin mahtikäskyllä. Eikö pääkaupunki voida siirtää mahtikäskyllä esimerkiksi Jyväskylään?

Helsinki on perustettu diktaattorin mahtikäskyllä, mutta mitä sitten? Kaupungit voivat saada alkunsa hallinnollisilla päätöksillä, jonkin tuotantotyypin kannalta otollisten olosuhteiden takia, tai jopa sattumalta. Ja aikojen kuluessa tämä alkusyy saattaa menettää merkityksensä kokonaan. Mutta jossain ne kaupungit kuitenkin ovat, pääkaupunkikin, eikä niiden siirtelystä kovin paljon hyötyä olisi.

Nykyiset helsinkiläiset eivät ole vastuussa eivätkä velkaa Venäjän tsaarin 200 vuoden takaisista päätöksistä.

9. Maaseudun infra on jo rakennettu. Rahat menisivät hukkaan, jos tämä infra jäisi tarpeettomaksi.

Kyllä, mutta siitä huolimatta saattaa olla kannattavaa jättää ko. infra käyttämättömäksi. Ainakaan kokonaan uusia ja peruskorjausinvestointeja ei pidä perustella alueiden tukemisella.

10. Ahneus, itsekkyys ja yhteisvastuu

Voi vaikuttaa tunteettomalta ajaa politiikkaa, jonka seurauksena ihmiset saattavat joutua muuttamaan kotipaikkakunniltaan, ja ymmärrän täysin, että se ei aina ole mieluista. Asia tulee kuitenkin nähdä siten, että aluepolitiikkaa muuttamalla säästyvillä varoilla saadaan poistettua monta todellista epäkohtaa. Viimeksi käydyssä kunnallisvaalikampanjoinnissa ehdokkaat esittivät yleisesti lisärahoitusta vanhusten hoitoon, kouluihin, päiväkoteihin jne. Onko oikeus asua tukien varassa jollain tietyllä paikkakunnalla tärkeämpi kuin lisäraha noiden palvelujen järjestämiseen hyvin muualla?

Eikö nimenomaan ole itsekästä vaatia, kuten minulle soittanut Virtain mummo tässä taannoin, että terveyskeskus tuodaan kyseisen henkilön luokse sen sijaan, että hän itse muuttaisi lähelle terveyskeskusta? Ja muitten, siis henkilöiden joilla ei ole osaa eikä arpaa koko asiaan, pitäisi maksaa koko lysti!

11. Nuoriso kasvaa maalla, muuttaa kaupunkeihin ja maksaa aikuisena veronsa niihin. Tästä syystä kaupungit saavat ansaitsematonta etua.

Tämä voi olla jossain määrin pätevä argumentti, mutta tuskin merkittävä. Olennaista on, että tällainen kasvattajakuntamalli ei ole taloudellisesti tehokas.

12. Maataloutta tarvitaan huoltovarmuuden takia. Sitä on tuettava, jos se ei muuten kannata.

Maatilatilastollinen vuosikirja listaa omavaraisuusasteita vuonna 2006 joillekin peruselintarvikkeille seuraavasti: lihat 105%, kananmunat 116%, maito 105%, maidosta jalostettu rasva 128%, leipävilja 96%, sokeri 61% jne. Sopii kysyä, eikö näistä luvuista voida tinkiä? Kriisitilanteissakin varmaan jotakin voidaan ostaa ulkomailta ja varastoimalla voidaan ostaa aikaa.

Sopii myös kysyä onko oikein, että maataloudesta saatava toimeentulo on paljon keskimääräisen suomalaisen palkansaajan toimeentuloa parempi?

13. Maataloustuki alentaa elintarvikkeiden hintaa ja on siksi tarpeellista.

Tämä on silkkaa roskaa. Elintarvikkeiden hintoja ei enää säännöstellä, vaan ne määräytyvät markkinoilla. Maataloustuki on tukea tuottajille, mutta hintoihin se ei juuri vaikuta.

14. Suomi maksaa EU:lle enemmän kuin saa. Eikö siis kannata ottaa kaikki vastaan mitä saa, myös maataloustuki?

Koko kysymys ei ole kovin relevantti, koska Suomen yhteensä noin 3 miljardin euron maataloustuesta luokkaa 70 % on suoraan kotimaista. Siitä tietysti kannattaa luopua ensin.

Toisaalta pitkän päälle tuo mainittu ”otetaan EU:lta kaikki mitä saadaan vaikka ei oikeastaan tarvittaisikaan” -ajattelu johtaa verovarojen tehottomaan käyttöön. Parempi olisi pystyä neuvottelemaan alhaisemmat EU-jäsenmaksut.